Morjesta,
Ei mennyt niin kuin strömsössä. Määräaikainen työsuhteeni purettiin tuotannollisista- ja taloudellisista syistä. Sopimus oli tämän vuoden loppuun, mutta tällä kertaan näin. Eivät nämä nollatuntisopimukset mitään lottovoittoja ole, mutta mitäpäs teet kun et muutakaan saa? Kaippa tälläkin jokin tarkoitus on, että jotain parempaa on tulossa? Saan kyllä olla kiitollinen siitä, että aina on mutkien ja sattumuksien kautte saanut töitä tai sitten olen ollut vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Positiivisesti ajatellen sain erittäin hyvän työkokemuksen ja työtodistuksen sekä tutustuin uusiin ihmisiin. CV:ni näyttää ainakin entistä monipuolisemmalta. Saapi nähdä montako työpaikkaa on elämässäni ollut 20v sisällä ja minkälaisia työtehtäviä. Ei ainakaan elämä tule tylsäksi, kuhan ei jää pitkäaikaistyöttömäksi. Nopeasti laskettuna nyt on ollut jo viisi työpaikkaa elämäni aikana. Välillä sitä sitten ajattelee, että vaihtelu on myös hyväksi. Mutta, en jää sänkyyn makaamaan tai murjottamaan, shit happens ja eteenpäin!
Työt ovat siis edessäpäin ja takaisin koulumaailmaan. Kävinkin tänään tekemässä kypsyysnäytteen uudestaan. Se olikin opiskeluissani ensimmäinen hylätty ja tämä ei ole edes kursssista. Jotenkin hävettää ihan, mutta kun kävin äidinkielen opettajan kanssa asiaa halki niin hyvillä mielillä tein tämän kypsyysnäytteen uudestaan. Ongelmat olivat siis isot- ja pienet kirjaimet ja epäselvät sanat ja muutenkin olihan se kypsärini aika tökerö esitys. Tänään siis tein kypsyysnäytteen uudestaan ja sainkin jo vastauksen, että kypsyysnäyte hyväksytty. Nyt sekin on pois alta ja päästy tuosta "ongelmasta" eteenpäin!
Opon kanssa käytiin läpi opintopisteiden määrä ja mitkä kurssit puuttuvat. Eipä tässä nyt enää ole kuin 4-6 kurssia jäljellä. Muutamat pakolliset ja muutamat vapaavalintaiset. Ne olisi nyt sitten seuraavaksi hoidettava ja opparin palauttaminenkin pitäisi hoitaa. Olen vielä hinkannut tuota opparia, pitäisi vaan osata lopettaa ja palauttaa. Turha sitä liikaa on hifistellä.
Eipä tässä nyt sitten muuta olekkaan, nyt vaan koulu pois alta kun ei töitäkään ole tällä hetkellä. Kyllä motivaatiota saa hakea! Ihmettelen miten voi näin vaikeata olla, kun ei ole kuin vaivaiset muutama hassu kurssi jäjellä enää... Tuntuu, että mitä vähemmän koulua jäljellä, sitä vaikeammaksi hommat menee ja motivaatio vaan katoaa.
